Ajatuksia pääsiäisen jälkeen

Tänään innostuin tekemään etätehtäviä samalla kun opiskelijat tekevät harjoituksia.

Tehtävä, jossa piti miettiä vanhaa, nykyistä ja tulevaa, pisti miettimään tätä nykyistä ns. tietoyhteiskuntaa laajemminkin. Lähinnä nyt omien lasten kanssa ja itselle ajankohtaisena tytön ensi syksyn kouluun meno. Siitä kun on tässä ollut nyt monenlaista pohdintaa. Tyttö kun ei päiväkodin ja koulun tätien mielestä osaa kunnolla käyttää kynää ja piirtää niinkuin pitäisi. Mutta sillä ei ole mitään väliä, että tyttö osaa käyttää tietokonetta. Edelleenkin tässä yhteiskunnass, jonka pitäisi olla tietoyhteiskunta, tavallisen kynän käytöllä on suuri merkitys ainakin koulumaailmassa. Itse pidän tärkeänä sitä, että kaikki meidän lapset oppivat käyttämään tietokonetta. Nyt jo meidän 1,5 vuotias katselee kun isot sisarukset (tai äiti) pelaavat tietokoneella. Itsekin hän kiipeää ison veljen koneelle ja alkaa heiluttaa hiirtä.

Luin tässä keväällä Helsingin Sanomista jutun, jossa kerrottiin päiväkodista, jossa laitettiin jo 2-vuotiaat lapset tietokoneen ääreen. Minä ajattelin, että ihana päiväkoti, saisinpa omatkin lapseni sinne. Moni muu voisi ajatella, että Voi kauhea mikä paikka, noin pienet tietokoneen ääreen.

Jotenkin minusta tuntuu, että jatkossa yhteiskunta eriarvoistuu ja jakautuu kahtia. On ne, jotka oppivat tietokoneen käytön jo pienenä ja sitten on ne, jotka oppivat sen koulussa jos sielläkään.

Mutta nyt sain vähän purkaa itseäni. Tämä blogin kirjoittaminen onkin ihan mukavaa. Täytyy vissiin ruveta harrastamaan tätä muutenkin.